Lasihelmeilyä

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna oli kansalaisopiston lasihelmikurssi jolla olin ystävän kanssa. Tämä oli siis kokijan toinen lamppulasihelmikurssi ikinä. Ja tykkään hommasta edelleen paljon, mukavaa pikkutarkkaa näpräystä ja kauniita tuloksia. Ainakin osa. Toki mukaan mahtuu sekasikiö-floppejakin, kuten aina, mutta mikäs sen riemukkaampaa. ^^

Kuplahelmiä tein tällä erää viimekertaista enemmän. Pokepallosta piti alunperin tulla sieni, mutta kuinkas sitten kävikään.

Tällä helmeilykerralla ystävän kanssa yhteisiä lasitankoja oli useampia värejä ja sävyjä, kuin viimeksi. Alunperin piti kuluttaa edellisen kerran tangot loppuun, mutta taisimme lähteä kurssilta kotiin kassissa enemmän lasitankoja, kuin sinne mennessä.. hups. Toisaalta oli mukava yhdistellä edelliseltä kerralta tuttuihin väreihin uusia värejä. Tällä kertaa tuli myös enemmän leikittyä läpikuultavien ja opaakkien (läpikuultamattomien) yhdistelemisellä.

"Suomuhelmi" on kenties kurssin lempparini, ehkä myös monimutkaisin ja aikaavievin tekovaiheessa.

Tarkoitus oli myös tehdä paljon sienihelmiä edellisen kerran yksittäisen tapauksen malliin, mutta niitä ei lopulta tullutkaan kovin montaa, ja punaisia muistin thedä vain yhden.. oho. Kovin persoonallisia yksilöitä niistä joka tapauksessa tuli, hehe.

Tällä kertaa selailin myös lasihelmikirjoja ja testailin omin päin uusia tekniikoita. Se oli hauskaa, vaikkei kyseisistä helmistä monikaan lopulta vastannut kirjan mallihelmiä...

Koko viikonlopun helmisaalis yhdes' koos'.

Muutamalle helmelle on jo mielessä käyttötarkoitus ja kohdehenkilö. Luultavasti näistäkin, ainakin osasta, muotoutuu avaimenperiä ja käsikoruja. Ainakin. Ja helmikurssille on päästävä taas uudestaan, sen verran ihanaa pyörittelyä se kaikessa luovuudessaan on.

Loppukevennyksenä todistusaineistoa lamppulasihelmen väkertämisestä itse teossa.

Syntyi sieni. (Kuvasi ystävä.)