27.2.2014

Pieniä iloja

Useina päivinä on tullut yritettyä löytää edes yksi ilahduttava asia päivästä. Lähinnä opinnäytetyön takia kun on ollut stressitaso melko korkealla viime syksystä asti. Työharjoittelu vie joinakin päivinä ajatukset muualle, vaikka illan muutamina vapaina tunteina ahdistus taas kasvaakin. Tämä viikko on kuitenkin "talvilomaa". Eli prokrastinaatiota, tuskailua ja opparin tuusaamista. Ja toki myös vähän tavallista enemmän aikaa ystäville.


Ilahduttava asia: aamun tuoreet jäljet.


Harjoittelupaikan ehdotonta parhautta: maalaaminen. Oma luonnoskirjankansi syntymänsä alussa.


Viikon kulkiessa eteenpäin himo pipertää jotakin on kasvanut sietämättömäksi. Tänään oli pakko päästä tekemään Jotakin näperrystä ja kun aamu-uninen kumppani puolinukuksissa mumisi jotain mokkapaloista, oli idea valmis. Herkkuja + väkerystä = win/win. Vaikka lopputulos ei ole millään tavalla leivontakirjakuvitustasoa, kelpasi torttu silti kaikille maistajille. Ja pääsin näpertämään. Ja oli hyvää.


Experimental mocha burns. Eli kokeellista mokkapalaa. Noms.

16.2.2014

Yhteistaidetta

Tässä taloudessa on lupa olla luova. Myös vieraille se sallitaan. Varsinkin eteisessä.

Taannoisena syksynä tuli keksittyä hauska tapa peittää eteisen seinässä ammottava ruma aukko, jossa ennen ovipuhelin sijaitsi. Sen sijaan, että aukon olisi vaikkapa kitannut umpeen ja maalannut näkymättömiin, piti sen eteen saada virittää elävää taidetta. Ei kun Biltemaan ja kirpputoreille etsimään sopivan kokoisia valkotaulua ja taulunkehyksiä. Koska perusmallin valkotaulu oli kirppislöytö-kehyksiin pikkasen liian iso, pienensi kumppani sitä ystävällisesti rautasahan voimin. Jostain syystä taulu ei kehysten keskelle asettunutkaan aivan suoraan ja taisi siitä leikkautua vähän liikaakin pois... vaan eipä haittaa, siitä tuli eteiseen reiän peitoksi valkoinen tyhjä taulu, melkein juuri niinkuin pitikin.

Tussien hankinnan jälkeen estradi oli kaikille vierailijoille avoin. Taulu täyttyi ajan mittaan mukavasti eri taiteilijoiden kädenjäljillä. Taannoin erään ystävän tuskastellessa ovella lähtöpuuhissa taulun piirtotilan vähyyttä, koitti viimein aika kuvata ja tyhjentää taulu. Eli tässäpä siis valmis taideteos à la asukit, ystävät, kaverit ja muut tuttavat.


Sivistynyttä, hienostunutta ja sopivasti pikanttia tarjoilevat artistit joita riitti joka sormelle.

Seuraava mestariteos on jo korkattu, tutut ovat tervetulleita taiteilemaan!