Joulupipertelyjen rippeet

Nyt äkkiä ennen kuin uusi vuosi alkaa, on tässä jouluun liittyvät jämät.

Joulukortteja askarreltiin ystävien kanssa porukalla, mikä oli hauskaa. Pakettikortit unohtui käyttää, joten ne jääköön salaisuudeksi ja ensi vuoteen, heh.

Mummolle, mummolle, papalle.

Pipareitakin tehtiin porukalla ja koristelukin oli astetta hassumpaa ystävien seurassa. Tällä erää viimeiset piparit, lupaan.

Hiihtojoutsen! Skeittikoirat! Murha-mamma ja Jaa-nuuskakuukuset!

Kukaan ei varmaan ylläty, että täältä tipahteli erinäisiksi joululahjoiksi helmiräpellyksiä. Pelityypeille sieniä ja muuta mukavaa. Värikkäät puuvillanarut on niin mukavia työstää!

Ystäville, kavereille ja mummollekin.

Nämäkin putkahtivat ilmoille viimehetkillä.

Ystävä antoi soman joulukoristeen joka riippuu lyhdyssä. Kotileijonaa kiinnosti ehkä eniten. Pari ekaa päivää se kurotteli ja moukui välillä taukoamatta. Parahin pölvästi. <3

Lisää piparia

Joulun odotus on piparin aikaa. Ja piperrysnäperrys = <3.

Aamun kahva + terveiset.

Tällä kertaa experimentalisti pyrki värjäämään valkosuklaata vaaleanpunaiseksi ja keltaiseksi. Internetin syövereistä löytyi vinkkejä suklaan värjäämiseksi jauheilla (koska vesipohjaisen värin yhdistämisestä suklaaseen seuraa kökkelöistä "erkan eilistä jaskaa".. eli ei vaan onnistu).

It's raining cats!

Keltaista varten valkattiin mukavan nätti luomuappelsiini, jonka kuori raastettiin ja kuivattiin mikrossa ennen huhmarointia. Jälkiviisaudella appelsiineja olisi saanut olla enemmänkin, koska keltaisesta tuli melko haaleaa (suhteessa 1 kuori + n.2 riviä Pandan valkosuklaata).

Vaaleanpunainen olikin sitten vähän Strömsömpi juttu. Värin lähteenä toimivat pakastekuivatut mansikat. Eikö kuulosta rapean helpolta huhmaroida suoriltaan? No ei. Aavistuksen oli mansikossa nihkeyttä, joten koemielessä laskin päässä 1+1. Eli jos appelsiinin kuori kuivaa mikrossa nihkeästä korpuksi, miksei mansikatkin. Noh, jotkut saatavat tietää että kokijan matikka oli lukiossa se lyhyt eikä ne mansikat tietenkään kuivaneet, vaan pirut kärähtivät. Kompostikeikka ja uusi perehtyminen pakastekuivattujen mansikoiden rakenteeseen ja sielunelämään.

Kämmötellessä tuli huomattua, että mansikkaviipaleet on "kuoresta" kuivempia kuin "sisäosista". Täten "Kuoren" raastaminen kuivaksi hitulaksi onnistuikin ja nihkeämmät "sisukset" heitettiin suoraan omiin sisuksiin. Punaista kuivaa jauhetta syntyi täten siivilöitynä määrä X ja pieneen suklaamäärään yhdistettynä syntyi haalea vaaleanpunainen. Tai oikeammin sanottuna valkosuklaa, jossa killui punaisia pisteitä. Jälkiviisautena tässäkin olisi saanut käyttää enemmän punaista paremmin erottuvan värin aikaansaamiseksi. Vaaleanpunainen jäikin vähän turhan haaleaksi alkuperäistä käyttötarkoitusta, eli kissojen neniä, varten.

Kaverien ja perheen kiisseleitä (paitsi vaaleanpunaiset ja alakerran ruskea).
Kello kymmenessä Milla-neiti, ylinnä veljekset Jortsu ja San-chan,
kello kolmessa ja viidessä Lyhytjalka-Napsu.

Sekä keltaisessa suklaassa että vaaleanpunahkossa suklaassa oli hieno aromi värilähteen mukaan. Appelsiinisvalkosuklaa sopi myös piparien oman maun kanssa yhteen tosi hyvin, eikä haalea mansikkakaan paha ollut. Tietääpä tämän myötä, että jatkossa voi käyttää reippaammin värijauhetta jos värin tarve yllättää.

Läjä.

The reverse 100 thing challenge: Hups myöhässä

Huonosta muistista kärsii koko pää.. eiku.
Vakuutan ja vannon, että poistuvat tavarat olivat kasassa jo eilen ja pyhä aikomus oli kuvata ne myöskin, mutta kuinkas sitten kävikään.

Jokatapauksessa kuvassa on lähteväin kaapissa vielä majaileva tavaraläjä. Huonosti näkyvillä on useampikin mappi ja lajitelma eri lehtiä sekä pöytäliinoja yms. tekstiilejä. Pussukassa on sekalainen seurakunta pienempää sälää, kuten yhdet käyttämättömän vihreät piilarit, peilejä, magneetteja ja koriste-esineitä.

Tällä kertaa ei vaatteita (yhtä essua lukuunottamatta).

Ei kuvassa:
Kissan kiipeilyteline, talutushihna ja harja jotka menivät kodittomien eläinten joulukeräykseen.
Sekä suoraan poisheitetyt tavarat, kuten toimimattomia kyniä ja vanhentunutta kosmetiikkaa.

Yhteensä tavaraa kertyi noin 101. Laskin joitakin samankaltaisia tavaroita yhdeksi (kuten haarukat = 1) ja toisaalta esim. poisheitetyt kynät laskin erikseen. Pienimpiä roskiin lentäneitä kikkareita (kuten hienot mutta orvot paperilappuset) en laskenut ollenkaan.


Loppukaneetiksi Renan kommentti: " ... "

Kissaa ei kinostanut (...mukamas, heti kun kamera meni pois, piti käydä pyörimässä tavaroissa).

Piparia

Perheessä on perinteenä syödä pääsiäisenä mämmiä ja leipoa itsenäisyyspäivänä pipareita. Ja parhaat piparit on äiskän taikinasta eläinmuoteilla otettu. Eikä ne mitenkään kestä aattoon asti.

Joskus koristellaan ja joskus ei. Tänä viikonloppuna tuli heittäydyttyä ihan täysiä ja korkattua koristelussa uusi ulottuvuus. Tämä ulottuvuus on tietenkin keksinnöistä paras eli suklaa.

Kiroilevia kissoja maitosuklaalla sekä yritys turistella suklaa loppuun kunnes oikean ylälaidan räjähdys.

Sekalainen seurakunta. Myös kumppanin tekeleitä (sinisilmä-Weedot, istuva hauva ja Lakupekka)

Oma Rena-murna ja ystävän Silli-ip joutuivat parempiin suihin seuraavan aamun kahveella.

Lopuksi Renan randomsili ja kommentti: "burr-".

Hienon giffin saisi varmasti tästä.