Kissa ja sen mintut - osa 1

Tuli tuossa talvemmalla kaudella tilattua Nepeta catarian, eli aitokissanmintun siemeniä. Allekirjoittanut on todella, todellatodella käsi kasvattamaan yhtään mitään siemenestä, mutta silti teki mieli uhmata kohtaloa. Varmistukseksi mahdollisimman suurista mahiksista saada yhtään mitään kasvamaan, tuli hamstrattua 11 maitopurkin tynkää ja tilattua satoja siemeniä. Okei, siemenistä meni hyvä osa ystäville, ihan jo siksi, että jonkun muun onnitumistodennäköisyys kasvattamisessa on parempi kuin tämä oma.

Jokatapauksessa eksaktien kylvö-/kasvatusohjeiden uupuessa hankin taimimultaa, ripsin pohjille vähän lecasoraa ja heivasin siemeniä eri tavoilla purkkeihin. Osassa siemeniä oli vain muutama, sekä pinnalla paljaana että kevyesti mullalla peitettyinä. Osassa siemeniä oli runsaasti, pinnalla ja peitettyinä. Yllätys yllätys, parhaiten itivät ne, joissa oli runsaasti siemeniä, peitettyinä tahi ei.

5/11 ... nnnggh, ihan ok? o.O

Mutta kuinkas sitten kävikään. Hyvin tunnettu vihreä peukalo keskellä kämmentä vaihtoi väriä. Ehkä ruskeaksi. Tai ehkä vain nyrjähti entistä ehommaksi. Pari päivää edellisen kuvan jälkeen purkeissa alkoi uusi elämä.

Oisko yksi tai kaksi säästynyt uudelta ruskealta kasvustolta. >.<

Et noin niinku sillee. :I


Jatkoa seuraa.